Tietoa KMTK:sta

KMTK osana Paikkatietoalustaa

Kansallinen maastotietokanta (KMTK) on Paikkatietoalustan osahanke, joka toteutetaan yhteistyössä kuntien, valtionhallinnon eri organisaatioiden sekä yksityisen sektorin kanssa. KMTK viittaa myös varsinaiseen työn tuloksena syntyvän tietokantaan eli Kansalliseen maastotietokantaan. KMTK-ohjelma etenee projektien ja työpakettien avulla.

Paikkatietoalusta koostuu kahdeksasta osahankkeesta. Tutustu Paikkatietoalusta-hankkeeseen. Seuraa KMTK:n ja muiden osahankkeiden etenemistä tilaamalla Paikkatietoalustan uutiskirje.

Mitä KMTK käytännössä tarkoittaa?

Digitaalisuus ja 3D

KMTK-ohjelmassa siirrytään paperisesta 2D-maailmasta digitaaliseen 3D-maailmaan yhdessä kuntien, Maanmittauslaitoksen ja muiden paikkatiedontuottajien kanssa. 3D-tietojen määrä kasvaa, kun rakennukset ja rakenteet voidaan viedä osaksi KMTK:ta jo suunnitteluvaiheessa. 3D-tiedonhallinta mahdollistaa esimerkiksi kaupunkimallien muodostamisen.

Digitalisaatio ja automatiikka edesauttavat työnkulkujen nykyaikaistamista ja tehostamista. KMTK-ohjelmassa luodaan yhdessä pelisäännöt ja keinot paikkatietojen digitalisaation läpiviemiseksi. KMTK luo tälle kehitykselle hyvät edellytykset - ja toisaalta lopuksi palkitsee sillä, että digitaaliset ja kolmiulotteisen mallintamisen mahdollistavat aineistot sopivat keskenään yhteen.

Aineistot

KMTK-ohjelma muuttaa Suomen keskeisimmät paikkatiedot digitaaliseksi ja yhtenäiseksi tietokannaksi. Toisin sanoen jo olemassa olevat aineistot digitalisoidaan ja yhdistetään keskenään yhteensopiviksi ja kaikkia tietojen käyttäjiä paremmin palvelevaksi perustietovarannoksi.

KMTK tulee sisältämään aineistoja Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta, kuntien paikkatietoaineistoja sekä muita julkishallinnon ylläpitämiä maastotietoja.

Tietosisältö

Kansallinen maastotietokanta kokoaa yhteen peruspaikkatiedot, joita ovat rakennus-, liikenneverkko-, hydrografia-, maanpeitto- ja korkeussuhdetiedot. Myöhemmässä vaiheessa KMTK:hon liitetään myös johtotietoja.

Maastotietokohteiden lisäksi Kansalliseen maastotietokantaan kuuluu paikannimet, kiintopisteet, ilmakuvat, korkeusmallit ja laserkeilausaineistot sekä mahdollisesti muita maastotietokohteisiin liittyviä tietoja.

Mitä hyötyä KMTK:n uudistuksilla tavoitellaan?

Laadukas paikkatietovaranto tehokäyttöön

KMTK-ohjelma luo Suomeen digitaalisen, yhtenäisen ja nykypäivän tarpeita vastaavan paikkatietovarannon, jonka tiedot tarjotaan avoimina koko yhteiskunnan käyttöön. Kansallisella maastotietokannalla vahvistetaan paikkatietojen roolia valtakunnallisena perustietovarantona.

Aineistojen käyttö ja asiakastyytyväisyys lisääntyvät, kun laadukkaat ja ajantasaiset paikkatiedot ovat helposti saatavilla yhdestä paikasta koko maan kattavasti. Nykyaikainen paikkatietovaranto myös helpottaa tietopohjaista päätöksentekoa ja lisää erilaisia liiketoimintamahdollisuuksia.

Kuntarajat ylittävä aluesuunnittelu sujuvoituu yhtenäisen maastotiedon ansiosta. Myös liikenteen ja logistiikan muutokset tarvitsevat toteutuakseen entistä tarkempaa ja yhtenäistä paikkatietoa. Yksittäinen kansalainen hyötyy turvallisuuden parantumisesta, kun pelastustoimi voi hyödyntää KMTK:n mukaisia aineistoja yli hallintorajojen.

Pysyvä, yksilöivä tunniste

Jokainen kohde saa KMTK:ssa yksiselitteisen, yksilöivän tunnisteen (ID), joka säilyy samana koko paikkatietokohteen elinkaaren ajan. Päätöksenteko paranee, kun elinkaaritietoja voidaan hyödyntää entistä tehokkaammin. Lisäksi tunnisteen avulla paikkatietojen linkittäminen muihin tietoihin helpottuu ja tehostuu.

Hajautettu ylläpito

Kansallinen maastotietokanta tulee perustumaan hajautettuun tietojen keräämiseen ja ylläpitoon, mikä parantaa tiedon laatua: tiedon tietystä aiheesta ja alueesta tuottaa se taho, joka aiheen tai alueen parhaiten tuntee. Yhteen kerättäville aineistoille tehdään laaduntarkastus ja niistä tehdään keskenään yhteensopivia.

Mitä hyötyä kunnalle tai muulle tiedontuottajalle on KMTK:hon liittymisestä?

Yhteensopivat aineistot

Kunnan sisällä eri työkuluista tulevat aineistot, kuten osoite- ja rakennustiedot, voidaan koota samaan järjestelmään. Samaan paikkaan voidaan tuoda myös muiden tiedontuottajien, kuten valtion virastojen, aineistoja. Aineistoille tehdään laadun tarkistus Laatuvahti-palvelulla.

Päällekkäisen työn väheneminen

Päällekkäisestä työstä tiedonkeruussa ja tietopalvelukanavien ylläpidossa voidaan luopua, kun maastotietojen keruun ja käsittelyn toimintatavat ja -mallit on valtakunnallisesti määritelty ja otettu käyttöön. Henkilöresursseissa säästetään, kun manuaalisista aineistosiirroista ja tietomallimuunnoksista järjestelmien välillä voidaan luopua ‒ toimijat voivat keskittyä omaan ydinosaamiseensa.

Päällekkäinen työ vähenee myös tekemällä yhteishankintoja. Esimerkiksi ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmat toteutetaan yhteishankintoina, sillä volyymietu tuo suoria säästöjä aineistohankinnoissa, laatukontrollissa ja tietojärjestelmäpuolella. Maanmittauslaitoksen koordinoimien ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmien tuottamat aineistot ovat kaikkien hyödynnettävissä.

Selvitykset ja muut materiaalit

KMTK-ohjelmassa ja Paikkatietoalusta-hankkeessa tuotetaan useita selvityksiä, raportteja ja oppaita, jotka ovat vapaasti kaikkien käytettävissä. Esimerkiksi maastotiedon laatukäsikirjoihin, maankäyttöpäätöksiin liittyvät selvityksiin sekä mobiilikartoitukseen (MMS) ja miehittämättömiin ilma-aluksiin (RPAS) liittyviin oppaisiin pääset tutustumaan Paikkatietoalustan sivulla.

Inspire-velvoitteet

Kansallisen maastotietokannan aineisto toteuttaa lisäksi INSPIRE-direktiivin vaatimukset, joten yksittäisen tiedontuottajan ei tarvitse erikseen huolehtia omien aineistojensa INSPIRE-mukaisuudesta. Lue lisää kuntien INSPIRE-velvoitteista.

Mitä KMTK tarkoittaa käytännön toteutuksen kannalta?

Tarkoituksena ei ole luoda uusia velvollisuuksia tai keskittyä kehittämään kokonaan uusia paikkatietoja. Kansallisen maastotietokannan idea on digitalisoida ja yhtenäistää niitä tietoja, joita eri tiedontuottajat keräävät ja ylläpitävät jo nyt. Tavoitetilassa Maanmittauslaitos, kunnat ja muut tiedontuottajat keräävät ja ylläpitävät paikkatietoaineistoja alusta asti sellaisessa muodossa, että ne ovat KMTK-yhteensopivia ja siten myös keskenään yhteensopivia.

Hajautetusti tuotetut tiedot kootaan yhteen KMTK-koordinaattori ylläpitämälle KMTK-alustalle. Alusta tekee aineistoille laaduntarkastuksen ja muokkaa niistä keskenään yhteensopivia. Alustaan liitetyistä palveluista loppukäyttäjät saavat avoimet aineistot helposti käyttöönsä koko maan kattavasti, yhteensopivina ja laatutarkastettuina.

Vaatiiko KMTK tiedontuottajilta rahaa tai muita resursseja?

KMTK rakennetaan pääosin avoimeen lähdekoodiin perustuen, jolloin sen kehittämiseen voivat osallistua useat tahot. Näin vältetään ohjelmalisenssimaksut ja mahdollinen toimittajariippuvuus. KMTK:hon liittyminen tai tietojen ylläpito KMTK:ssa ei maksa yksittäiselle tiedontuottajalle mitään.

Aineistojen digitalisointi vaatii joko omaa resursointia tai työn teettämistä ostopalveluna. Työn määrä riippuu tiedontuottajan aineistojen alkuperäisestä tietomallista ja laajuudesta.

Tarvittavat henkilöresurssit ja kustannukset ovat pääosin kertaluonteisia. Muiden tietojärjestelmien tapaan KMTK:n muunnokset aiheuttavat jatkossakin kustannuksia, mutta toisaalta resursseja vapautuu aineistomuunnosten tekemisestä ja järjestelmäylläpidosta. Lisäksi yhteistyö eri toimijoiden kanssa aineistojen ajantasaistuksessa ja ylläpidossa helpottuu yhteisten toiminta- ja käsitemallien myötä.

KMTK-ohjelma tekee tarvittavat rajapinnat, joiden avulla kuntien tiedot voidaan liittää osaksi KMTK:ta. Kukin kunta vastaa silti omista tietojärjestelmistään ja kustannuksistaan. KMTK-ohjelmassa ei ole tarkoitus muuttaa valtion tai kunnan vastuita.

Velvoittaako KMTK johonkin?

KMTK perustuu kaikkien tiedontuottajien vapaaehtoisuuteen.

KMTK-ohjelmassa on Yhteistyömallit-työpaketti. Sen tehtävänä on valmistella ehdotus siitä, millaisia sopimuksia KMTK:ta varten mahdollisesti tarvitaan eri toimijoiden välille ja miten Kansallista maastotietokantaa hallinnoidaan ja kehitetään jatkossa.

Miten Kansallinen maastotietokanta käytännössä toimii?

KMTK:n perusidea näkyy alla olevassa kuvassa:

KMTK:n perusidea kaaviokuvana

 

  1. Tiedontuottajat tunnistautuvat ja voivat tuoda aineistoa Tallennuspalveluun. Tallennuspalveluun yhdistetystä raportointipalvelusta  tiedontuottaja saa laaturaportin aineistostaan.
  2. Aineiston laatua valvotaan Laatuvahti-palvelun avulla. Laatuvahti antaa ehdotuksen korjaustoimenpiteistä.
  3. Jos aineisto on riittävän laadukasta, siitä tehdään teknisesti yhteensopiva muiden aineistojen kanssa ja se saa pysyvän ID:n. Pysyvän ID:n avulla hallitaan kohteen historia- ja elinkaaritietoa. Data viedään paikkatietoalustan tietovarantoon, johon on yhdistetty erilaisia tiedontuottajien ja -hyödyntäjien palveluita, joiden avulla paikkatieto saadaan tehokäyttöön ja takaisin esimerkiksi tiedontuottajan omaan käyttöön.

Millä aikataululla KMTK etenee?

Ensimmäisessä vaiheessa siirretään rakennustiedot ja niiden ylläpito osaksi KMTK:ta. Rakennukset ja rakenteet ovat keskeinen teema esimerkiksi kuntien kaavoitustyön kannalta. Vuoden 2019 loppuu mennessä KMTK kattaa myös liikenneverkot, maaston ja hydrografian.

Pidemmän ajan tavoitteena on, että vuoden 2023 loppuun mennessä KMTK on otettu täydellä teholla käyttöön. Tällöin paikannimirekisteri on linkitetty KMTK-kohteisiin, ja uusina teemoina mukana ovat kiintopisteet, johtotiedot ja pistepilvet.

KMTK:ssa työ etenee projekteissa ja työpaketeissa ketterän mallin mukaisesti. Se tarkoittaa, että asioita kokeillaan ja testataan, ja suunnitelmat tarkentuvat tekemisen myötä. Tämän toimintamallin vuoksi aikataulut elävät ja tarkentuvat ajan mittaan.

Mitkä ovat KMTK:n suurimmat haasteet?

Eteen tulevia haasteita ratkotaan yhdessä. Ratkaisuja etsiessä pyritään katsomaan pidemmälle tulevaisuuteen ja ottamaan huomioon monenlaisten toimijoiden tekniset ja toiminnalliset ympäristöt. Kertynyttä tietoa ja ymmärrystä jaetaan, jotta pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen ja hyviksi havaitut toimintatavat leviäisivät mahdollisimman laajalle. Tiedon jakamisessa huomioidaan erityisesti kuntatoimijat, katso lisää Paikkatietoalustan kuntasivustolta.

KMTK-ohjelmassa on mukana ministeriöitä, valtionhallinnon organisaatioita, kuntia, kehityshankkeita sekä paikkatieto- ja tietotekniikka-alan yrityksiä. Laaja verkosto takaa sen, että asioita osataan tarkastella monesta näkökulmasta ja haasteisiin löydetään parhaat ratkaisut.

Yhteiskunnalliset haasteet

Kunnat ovat maastotietoaineistojen tuottajina hyvin heterogeeninen joukko. Myös kuntien tarpeet ja edellytykset ylläpitää maastotietoja vaihtelevat suuresti. Lisäksi kuntien toimintaympäristöä muokataan parhaillaan voimakkaasti muun muassa maakuntauudistuksessa. On ymmärrettävää, että kuntien valmius ja halukkuus ryhtyä toteuttamaan KMTK:n vaatimia toimenpiteitä vaihtelee suuresti.

Rohkaisevia esimerkkejä löytyy Tanskasta ja Hollannista. Molemmissa maissa on toteutettu KMTK:ta vastaavat hankkeet vapaaehtoisuuden pohjalta, ja osallistuvia kuntia on ollut lopulta maan kattavasti. Vastaavanlainen hanke on aloitettu myös Ruotsissa. Lue lisää Paikkatietoalustan selvitykset ja materiaalit -sivulta.

Tekniset haasteet

Ennen kuin maastotietoja voidaan siirtää KMTK:hon, on ratkottava lukuisia yksityiskohtia. Tekninen kehittäminen ei toki lopu missään vaiheessa, vaan jatkuvaa parannusta järjestelmätasollakin tehdään koko KMTK:n elinkaaren ajan. Käyttöönottoon liittyviä haasteita ratkotaan etenkin Palveluiden käyttöönotto -projektissa.

Miten KMTK-ohjelmasta saa lisää tietoa ja miten siihen pääsee mukaan?

KMTK-ohjelmassa pidetään monenlaisia tapahtumia, kuten seminaareja, työpajoja ja webinaareja. Projekteissa ja työpaketeissa tehdään koetöitä, haetaan pilottikohteita ja toteutetaan hankintoja. Pysy kuulolla muuttuvista tarpeista ja ilmoittaudu mukaan sopivan tilaisuuden tullen.

Liittymällä Paikkatietoalustan postituslistalle pysyt hyvin ajan tasalla myös KMTK-ohjelman asioista. Katso lisätietoja sivulta Osallistu toimintaan.

Lähesty rohkeasti, jos sinulla on kysymyksiä tai ehdotuksia KMTK-ohjelmaan liittyen. Voit joko lähettää viestiä osoitteeseen info [at] paikkatietoalusta.fi tai olla yhteydessä suoraan projektien ja työpakettien vetäjiin.