KMTK-PysyväID

Projektissa testattiin KMTK:ssa käyttöön otettavien pysyvien tunnusten toimintaa käytännössä. Tätä varten rakennettiin KMTK-pilottiympäristö, joka sisälsi tietokannan ja sen hallintaan tarvittavat sovelluskomponentit, ylläpitorajapintapalvelut, muutostietopalvelun sekä RDF-tietokannan ja tätä hyödyntävän linkitetyn tiedon palvelun.

Mitä syntyi?

Tietokantaa rakennettiin KAMARA-projektilta saatujen rakennusaineistojen sekä Kohdemalli-työpaketin määrittelemän Rakennukset-kohdemallin pohjalta. Ainoastaan Rakennukset-teeman osalta päästiin vuoden aikana määrittelyjen osalta siihen pisteeseen, että tietokantaratkaisun pilotointi oli mahdollista. Rakennukset-teeman tietomallin suunnittelussa erityisesti 3D-aineistojen huomiointi aiheutti haasteita. Valmista CityGML-standardiin pohjautuvaa tietokantaratkaisua testattiin, mutta se todettiin projektin kuluessa liian raskaaksi KMTK:n tarpeisiin. Näin ollen tehtiin oma PostGIS-tietokantatoteutus, jonka päälle toteutettiin mm. pysyvien tunnusten ja kohteiden elinkaaren hallintaan tarvittavat ohjelmistokomponentit.

Ylläpitorajapintapalvelut toteutettiin REST-tyyppisinä ratkaisuina. Näiden rajapintapalvelujen kautta tiedon tuottaja voi lisätä, muokata ja poistaa kohteita KMTK:ssa. Rajapintapalvelujen kautta voidaan kohteita hallita KMTK:ssa yksittäin tai isompina erinä. Muutostietopalvelun kautta välitetään käyttäjille tieto KMTK:ssa tapahtuneista muutoksista. Muutostietopalvelua hyödyntävän käyttäjän ei siis tarvitse ladata koko tietomassaa uudelleen pitääkseen tiedot ajan tasalla omassa järjestelmässään. Riittää, että käyttäjä seuraa muutostietopalvelun tarjoamia muutossyötteitä ja päivittää niissä mainitut muuttuneet kohteet.

Linkitetyn tiedon osalta pilotoitiin RDF-tuotetietokannan luontia toteutetusta Rakennukset-ylläpitotietokannasta. Muunnos tietomallien välillä onnistui ja tiedon tarjoaminen tässä muodossa mahdollistaa paikkatiedon sulauttamisen tehokkaammin osaksi muuta internetin tietosisältöä. Käyttäjän syöttäessä KMTK-kohteen pysyvän ID:n selaimeen aukeaa kohdetta havainnollistava HTML-sivu, jossa sama tieto on tarjolla myös useissa koneluettavissa formaateissa. Näin mahdollistetaan KMTK-tietojen linkittäminen helposti osaksi ihmisille tai koneille luettavaksi tarjottavaa tietosisältöä.

Arvio projektin onnistumisesta

Kokonaisuutena projekti onnistui hyvin ja saatiin käsitys teknologioista, joiden avulla KMTK:aa voidaan lähteä toteuttamaan. Ketterällä sovelluskehityksellä pystyttiin vastaamaan jatkuvasti muuttuvien määrittelyjen aiheuttamiin haasteisiin. Pilotin tuloksiin pohjautuen lähdetään rakentamaan tuotantokelpoista KMTK-Rakennukset -tietokantaratkaisua vuoden 2017 alussa starttaavassa Tietokanta-projektissa.

Tämä projekti pilotoi Kansallisen maastotietokannan tarvitseman pysyvän tunnuksen toteutusta. Projekti perustuu tätä projektia edeltäneeseen KMTK-MaastoID-määrittelyprojektiin. Pilotoinnissa käytetään Kansallisen maastotietokannan rakennukset -projektin tuottamia testiaineistoja. Projektille siirrettiin maaliskuussa 2016 Kohdemalli-työpaketista rakennusten ja tarvittaessa joidenkin muiden MaastoID-projektin pilotoinnissaan tarvitsemien KMTK:n sisältämien tietojen tietomallin tuottaminen.
Millä aikataululla?

Projekti alkoi vuoden 2016 tammikuussa ja sen toimiaika päättyi vuoden 2016 lopussa.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Kai Koistinen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi