Tuotantoprosessien automatisointimahdollisuudet (KMTK-Tuoproauto)

Tuotantoprosessien automatisointimahdollisuudet -projektissa etsittiin uusia maastotietojen keruun ja ylläpidon mahdollisuuksia erityisesti kaukokartoitusmenetelmien ja niiden tuottamien aineistojen tulkintamenetelmien avulla. Projekti tarkasteli myös muiden tietolähteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

Projekti tuotti seuraavat raportit ja ne ovat projektin Confluence-sivuilla kohdassa Tulokset. Loppuesitys on ladattavissa tämän sivun linkistä.

  • Raportti satelliittikuvista
    • 2017-03-15_KMTK-TUOPROAUTO_Raportti_satelliittikuvat.docx
  • Projektin loppuraportti
    • KMTK-TUOPROAUTO su loppuraportti.docx
  • Loppuraportti / suositukset ja hyötyanalyysit
    • Loppuraportti_Suositukset_Hyötyanalyysit.pdf

Päätavoitteet

Tehdään saatavuusselvitys käyttökelpoisista satelliittikuvista.

Tutustuminen optisen alueen satelliitteihin, jotka voisivat olla hyödyllisiä KMTK-hankkeen maastokohteiden kartoittamisessa.
Raportin kirjoitus.
Valmis: Raportti on valmis.

Testataan kehitetyt menetelmät ja tehdään suositus tuotantoon vietävistä menetelmistä ja aineistoista.

Valitaan selvitettävät maastotietokohteet.
Tehdään valituille maastotietokohteille testityöt ja hyötyanalyysi.
Loppuraportti on valmis.

Lisätietoja tavoitteista

Ensimmäinen päätavoite: Tutustuttiin optisen alueen satelliitteihin, jotka voisivat olla hyödyllisiä KMTK-hankkeen maastokohteiden kartoittamisessa. Näiden satelliittikuvien saatavuudesta Suomen alueelta laadittiin raportti, joka on luettavissa projektin Confluence-sivuilla kohdassa Tulokset.

Toinen päätavoite: Valittiin selvitettävät maastotietokohteet. Näitä kohteita olivat rakennukset, metsähakkuut, kalliot, vakavedet ja virtavedet. Valituille maastotietokohteille tehtiin koetöitä ja arvioitiin saavutettuja tuloksia sekä tehtiin hyötyanalyysi. Loppuraporttiin on koottu sekä suositukset että hyötyanalyysit. Raportti on luettavissa projektin Confluence-sivuilla kohdassa Tulokset.

Huomioita automatisointimahdollisuuksista ja projektin tavoitteiden saavuttamisesta

Automaatiota tarkasteltaessa on huomioitava muutamia seikkoja. Automaattinen menetelmä ei tuota samanlaista tulosta kuin ihminen. Täysautomaattiset menetelmät eivät suoraan tarkoita, että tulokset voisivat korvata ihmistyön nykyisen Maastotietokannan päivityksessä. Tulosten laatu ja niiden käyttökelpoisuus vaativat laajempaa selvitystyötä ja pohdintaa, mitä esimerkiksi rakennuskohteilta halutaan.

Vihjetieto on todennäköisesti helpoin tapa lisätä automaatiota ja se voi toimia linkkinä automaattisten menetelmien ja nykyisen tuotantoprosessin välillä. Parhaimmillaan vihjetiedon avulla saadaan käyttöön automaation tuottama tieto kartoittajan avuksi, mutta kartoittajan vaikutusmahdollisuus lopputuloksiin säilyy.

Tulosten tarkkuus ei käytännössä koskaan ole 100 %. Yleisesti ottaen yli 90 % tarkkuus on automaattisille menetelmille hyvä, ja mitä korkeammaksi tarkkuus halutaan, sitä vaativammaksi menetelmien kehittäminen käy. Toisaalta on kuitenkin muistettava, että kohteiden tarkkuus ei ole 100 % myöskään ihmisen tekemässä tulkinnassa eikä nykyisessä Maastotietokannassa.

Projektissa kokeiltiin automaattisia maastotietojen tulkintamenetelmiä. Oletuksena oli, että automaattiset menetelmät tuovat säästöjä esimerkiksi maastotietojen ylläpitokustannuksissa. Voidaan todeta hyötyanalyysien perusteella, että eri menetelmillä tuotettujen tulosten viemisessä kartoittajille on myös vielä kehittämistä, eivätkä tulokset aina tuoneet kartoittajalle ajansäästöä. Esimerkiksi tulkintamenetelmät löysivät liian paljon ojahavaintoja, joista vain pieni osa oli todellisia ojia, jotka puuttuivat Maastotietokannasta.

Suositukset

Suositukset tuotantoon vietävistä menetelmistä ja aineistoista ovat loppuraportissa. Tässä dokumentissa on yhteenveto projektiryhmän arviosta testattujen menetelmien käyttökelpoisuudesta tuotantoprosessien automatisoinnissa eri kohdeluokkien osalta.

Jatkoa ajatellen käyttökelpoisia menetelmiä löytyi rakennusten, metsähakkuiden ja kallioiden tulkintaan. Menetelmien käyttöönottoon vaadittavan työn määräksi näille kohteille on arvioitu ’vähän työtä’. Tämä tarkoittaa käytännössä seuraavaa:

  • Rakennusten osalta muissa projekteissa on jo tehty pohjatyötä ja selvitetty rakennusten 3D-mallinnusta. Vihjetiedon tuottamiseksi Terrascanilla sekä täysautomaation kohdalla menetelmä olisi käyttöönotettavissa. Lisäksi pitää pohtia, riittävätkö tulokset korvaamaan nykyiset Maastotietokannan rakennukset. On huomioitava, että datana oli tiheä pistepilvi. Tarvittavaa tiheää aineistoa ei ole vielä saatavissa, mutta kun on, niin menetelmiä pystytään ottamaan käyttöön.
  • Metsähakkuita selvitettiin muutostulkinnalla ilmaisilta Sentinel-2–satelliittikuvilta. Metsähakkuiden vihjetietojen osalta pitäisi miettiä Sentinel-2-satelliittikuvien käyttö operatiivisesti Maanmittauslaitoksen tuotannossa.
  • Kallioalueiden kartoituksen automatisointia selvitettiin vertaamalla laseraineiston avonaisia alueita ja Maastotietokannan kalliorajauksia. Menetelmä on käyttökelpoinen tuottamaan vihjetietoja.

Projektin webinaarit

6.2.2017

10.10.2017

Aikataulu

Projekti asetettiin helmikuussa 2016, ja sen toimiaika päättyi 31.12.2017.

Lisätietoja

Projektipäällikkö Eero Ahokas (etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi), 050 382 8590