Oikeaa tietoa, oikealla tavalla ja ilman päällekkäistä työtä

13.3.2019

Kansallinen maastotietokanta eli KMTK etenee vakain askelin. Ohjelmapäällikkö Risto Ilves valotti webinaarissa 12.3. KMTK:n tämän vuoden suunnitelmia ja tärkeimpiä tulevia etappeja.

Kansallinen maastotietokanta tähtää ennen kaikkea yhteentoimivuuteen ja hajautettuun ylläpitoon.

– Että kerättäisiin oikeanlaista tietoa, oikealla tavalla ja niin, että päällekkäinen työ poistuu, Ilves tiivistää.

KMTK:aan tulevista sisällöistä eli teemoista jo viisi (rakennukset ja rakennelmat, osoitteet, liikenneverkot, hydrografia ja maasto) ovat käyneet läpi käsitemallityön, jossa yhteisiä määritelmiä on sorvattu eri sidosryhmien kanssa. Seuraavassa vaiheessa, vuodesta 2020 eteenpäin, käsittelyyn otetaan paikannimet, suojelus- ja erityiskäyttöalueet sekä johtoverkosto.
 
Pisimmällä työ on rakennukset ja rakenteet -teemassa, jonka osalta kunnilla on jo mahdollista testata aineiston laatua ja yhteensopivuutta Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristössä. Yhtenäisen laadun varmentaminen on olennainen seikka matkalla kohti yhteentoimivuutta ja hajautettua ylläpitoa.

– Loppuvuodesta tehtiin kuntakysely, johon osallistui 50 kuntaa. Siinä kävi ilmi, että aika harvassa kunnassa on olemassa kunnollista laadunvarmennusta tällä hetkellä, Ilves kertoo.

Tämän vuoden suunnitelmiin kuuluu myös rakennustietojen perusparannus, jonka myötä rakennuksista muodostetaan yhtenäiset paikkatietokohteet KMTK:n käsitemallin mukaisesti. Haasteena on, että nykyisissä rekistereissä tiedot eivät aina täsmää.

– Lähdetään hakemaan muutaman kunnan kanssa yhteistä toimintatapaa ja ymmärrystä, miten tietoa voisi korjata. Tähän liittyy vahvasti myös osoitetiedot, joka on rakennuksilla tyypillisesti yhtenä ominaisuustietona. Tätä kautta saadaan parannettua myös osoitetietoja, kun rakennusten RHR-pisteet linkitetään fyysisiin rakennuksiin, Ilves kertoo.

Lisäksi tämän vuoden aikana on tarkoitus aloittaa myös 3D-rakennusten tuotanto. Tämän mahdollistaa etenkin käynnistyvä uusi laserkeilausohjelma ja sen myötä kymmenkertaiseksi kasvava pistetiheys. Tavoitteena on valtakunnallinen LoD2-tason aineistoa, jossa on mukana rakennusten harjamuodot mutta ei kaikkia yksityiskohtia, kuten räystäitä ja erkkereitä. Syntyvää 3D-aineistoa tuodaan myös visuaalisesti saataville Suomi.fi-kartat -palvelun kautta.
 
Rakennusten lisäksi työ jatkuu myös hydrografian, maaston ja liikenteen parissa tiiviinä koko kevään ajan.

– Liikenneverkkojen osalta työn alla on tiedonkoontipalveluiden toteutus, ja huhtikuussa on tarkoitus saada aineisto Väyläviraston testikäyttöön. Tämä on ensimmäinen käytännön tapaus, jossa KMTK:n pysyvää ID:tä hyödynnetään eri tietojärjestelmien välillä ja sen avulla välitetään tietoa, miten kohteet ovat muuttuneet, Ilves kertoo.

Katso tallenne Paikkatietoalustan YouTubesta.