Blogi: 3D:n käyttöönotto vaatii rohkeutta

1.4.2019

"Kun huomataan, että rakennusten 3D-paikkatiedon hyödyntäminen on vasta nyt siirtymässä konttaamisesta horjuviin ensiaskeliin, ei tule suurena yllätyksenä, että muiden rakenteiden 3D-paikkatiedon hyödyntämistä ei olla suuremmin edistetty. Teknologia on olemassa, sorvi odottaa pyörittäjää", kirjoittaa KMTK:n 3D-projektia vetänyt Joonas Jokela.

 Paikkatietoikkunan 3D-demoympäristössä on Helsingin rakennukset 3D-mallinnettuna

Vuoden vaihteessa päättyneessä Kansallisen maastotietokannan 3D-projektissa selvitettiin erilaisten rakenteiden 3D-paikkatiedon mallintamis- ja keruukäytäntöjä.

Heti aikaisessa vaiheessa projektia huomattiin, että paikkatietoalalla 3D-mallinnus on tällä hetkellä hyvin pitkälti keskittynyt rakennuksiin. Myös moni suomalainen kaupunki jo nyt ylläpitää omaa 3D-kaupunkimalliaan. 

BIM-piireissä rakennusten ja erilaisten taitorakenteiden 3D-mallintamista on tehty jo pitempään. Paikkatietoalalla CityGML on viime vuosina saanut jalansijaa 3D-kaupunkimallintamisen puolella. Tässäkään ei ole edetty kovin suurella tohinalla, ottaen huomioon että standardin ensimmäinen versio julkaistiin yli kymmenen vuotta sitten.

Yksi selittäjä 3D-paikkatiedon vähäiselle hyödyntämiselle on nykyisten käyttötapausten vähäinen määrä. Esimerkkejä ja näyttöä puuttuu. Kun 3D-paikkatiedon alan ammattilaisilta kyselee näihin liittyviä käyttötapauksia, ovat kaksi useimmiten esitettyä vastausta visualisointi ja aurinkoenergiapotentiaalianalyysit. Käyttötapauksina nämä ovat aivan valideja, mutta ne eivät yksinään riitä viemään paikkatietoalan 3D-mallintamista kovinkaan nopeasti eteenpäin. 

Kun huomataan, että rakennusten 3D-paikkatiedon hyödyntäminen on vasta nyt siirtymässä konttaamisesta horjuviin ensiaskeliin, ei tule suurena yllätyksenä, että muiden rakenteiden 3D-paikkatiedon hyödyntämistä ei olla suuremmin edistetty. Teknologia on olemassa, sorvi odottaa pyörittäjää. 

Toivottavaa on, että 3D-paikkatiedon laajempaan hyödyntämiseen päästään nopeammin kuin CityGML:n käytännön käyttöönotossa. Muun muassa 3D-mallien hyödyntämisestä shadow matchingissä olisi nykyisessä paikannukseen vahvasti tukeutuvassa maailmassa suuri potentiaali. Päättyneessä projektissa muiden rakenteiden osalta tunnistetiin potentiaalisiksi tietolähteiksi muun muassa taitorakenteiden BIM-mallit sekä tiheät pistepilviaineistot.

Kiinnostuitko? Projektin tuloksiin ja tuotoksiin voi tutustua Paikkatietoalustan nettisivuilla.

Joonas Jokela

Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Maanmittauslaitoksessa.