2020-luvun laserkeilausta – tällainen on Kansallinen laserkeilausohjelma

17.4.2019

Maanmittauslaitos ja yhteistyökumppanit valmistautuvat viemään laserkeilauksen 2020-luvulle. Webinaarissa 16.4. kerrottiin, miten Suomea lähdetään laserkeilaamaan uuden keilausohjelman myötä. 

Kansallisen laserkeilausohjelman tekniset määrittelyt ja aikataulu ovat nyt valmiina. Hiljattain alkaneessa Laser2020-käyttöönottoprojektissa paneudutaan muun muassa laadunhallintaprosessiin.
 
– Maanmittauslaitos ei ole yksin määritellyt keilausohjelmaa, vaan mukana on ollut useampi valtion organisaatio, korostaa Laser2020-projektin päällikkö Juha Kareinen.

Suunnitteluprojektissa on arvioitu laserkeilausohjelman kustannuksia ja hyötyjä. 

–  Vuositasolla säästetään 1,4 miljoona euroa, kun meillä on selkeä ohjelma olemassa jota myös noudatetaan. Tällöin vältämme päällekkäiset keilaukset ja saamme säästöä. Esimerkiksi vuosien 2012–2017 välisenä aikana olemme keilanneet päällekkäisiä alueita noin 150 000 neliökilometriä, Kareinen kertoo.

Tämän hetkisen ehdotuksen mukaan keilausohjelman rahoitukseen osallistuisi Maanmittauslaitoksen lisäksi Suomen Metsäkeskus, Metsähallitus ja Suomen ympäristökeskus. Maanmittauslaitos vastaa aineistojen hankinnasta, toiminnan koordinoinnista, laadunvalvonnasta sekä jakeluun ja arkistointiin liittyvistä toimista, kuten tähänkin asti. Tämän lisäksi perustetaan kuitenkin uusi yhteistoimintaelin, joka alkaa ylläpitämään ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmia. Tähän osallistuvat rahoittajien lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö sekä puolustusministeriö.

Webinaarin lopuksi keskusteltiin vielä siitä, miten Suomen kesän vaihtelevat säät on otettu huomioon keilausohjelman suunnittelussa ja tuottavuuden laskennassa. Kareinen kertoo, että olosuhteet pyritään ottamaan ennakolta huomioon.

– Keilattavat alueet on hajautettu eri puolille Suomea, ja niistä on tehty mahdollisimman ”keilattavia”. Varmasti tulee eteen vuosia, jolloin on todella huonot sääolosuhteet, jotka saattavat estää keilaukset. Tällöin ne siirtyvät sitten seuraavalle vuodelle. Käytössä olevan kapasiteetin pitää olla oikeanlainen, Kareinen kertoo.

Kysymyksiä herätti myös aineiston käyttö ja saatavuus. Linjaus on, ettei tiheä aineisto tule olemaan avointa aineistoa, mutta esimerkiksi viranomaiskäyttäjillä siihen tulee olla oikeus. Webinaarissa pohdittiin, mikä on riittävän painava syy käyttöoikeuden saamiselle. Kareinen kertoo, että tarkemmat määrittelyt tästä tehdään puolustusvoimien kanssa. Linjaukset ovat parhaillaan työn alla.

–  Perusidea on se, että pitää tiedostaa, ketkä aineistoa aidosti tarvitsevat.

Kansallinen laserkeilausohjelma 

Tekniset määrittelyt

  • Keilaustekniikkana nykyiset lineaarikeilaimet
  • Pistetiheyttä nostetaan nykyisen aineiston 0,5 pisteen tiheydestä 5 pisteeseen
  • Korkeustarkkuun paranee nykyiseen aineistoon verrattuna 15 cm:stä 10 cm:iin
  • Myös tasotarkkuus paranee 60 cm:stä 45 cm:iin
  • Keilausajankohta joko aikainen kevät tai kesä

Näin ohjelma etenee

  • 6 vuoden sykli, jolloin vuodessa keilataan n. 55 000 km2
  • Yksittäinen tuotantoalue on hieman alle 3000 km2, alueiden koko pienenee itään ja pohjoiseen mentäessä
  • Pohjois-Lapissa eli Lapin tekojärvien pohjoispuolella on 12 vuoden keilaussykli. 
  • Keilausohjelman tuotantoalueiden jaot shape-formaatissa ovat saatavilla Maanmittauslaitoksen sivuilta 
  • Keilausohjelma ja ilmakuvausohjelma on synkronoitu keskenään, koska puustoinventoinnissa tarvitaan laseraineiston lisäksi myös kesäkuvat samalta vuodelta

Webinaariesitys PDF-muodossa >>